Eterna-Matic cal. 1253UC

30.03.2023

Eternat ovat tämän blogin onnistuneet syystä tai toisesta tähän asti kiertämään, vaikka merkin asema Suomessa on aikanaan ollut varsin merkittävä. Kellosepille Eterna on myös ollut tärkeä, sillä vuosikymmeniä sitten monet sepät kävivät Eternalla opissa, ja tästä johtuen merkki on erityisasemassa monien vanhemman polven seppien mielissä. Viime vuosisadan puolenvälin paikkeilla Eterna oli rannekellojen kehityksen kirkkaimmassa kärjessä, ja tämän jutun automaatti onkin mainio esimerkki tuon ajan Eternan tuotannosta.

Ensimmäinen vastus asettuu tielle jo ennen kuoren avaamista: Kelloon on joskus asennettu liian pieni Citizenin metalliranneke, ja normaalien jousinastojen sijaan on käytetty olkapäätöntä 'kertakäyttötappia'. Jos korvakkeiden reiät olisi porattu läpi asti, tämä ei olisi ongelma, mutta nyt joutuu ottamaan pikku sahan esiin, jotta saa sahattua tapin varovasti poikki, ja rannekkeen irti.

Rannekkeen poiston jälkeen päästään viimein takakannen alle. Sieltä paljastuu Eternan ensimmäisen sukupolven roottoriautomaatti, kaliberi 1253UC. Ei lienee liioiteltua sanoa, että juuri nämä koneistot nostivat Eternan maineen siihen suuruuteen, missä se parhaimmillaan oli. Tämä oli ensimmäinen koneistoperhe, jossa käytettiin kuulalaakerilla laakeroitua ympäripyörivää vetopainoa, joka lisäksi viritti jousta molempiin suuntiin pyöriessään. Monet valmistajat tällöin 40-50 -lukujen taitteessa käyttivät ns. vasara-automaattia, joka oli sekä monimutkaisempi, että tehottomampi. Muillakin valmistajilla oli roottoriautomaatteja, mutta kuulalaakeri pysyi Eternan yksinoikeutena pitkään, ja Eternan logossa nuo viisi kuulalaakerin kuulia symboloivaa palloa näkyvät vielä nykyäänkin. Hyvästä keksinnöstä otettiin markkinointipuolella kaikki irti!

Siinä mielessä kello on tyypillinen aikansa tuote, että minkäänlaisia tiivisteitä ei kuoressa ole. Tämä näkyy esim. vetoakselin puhtausasteessa.

Taulussa on kaunis, ikäiselleen kellolle tyypillinen patina. Osoittimia on joskus hieman taiteltu.

Taulun puolelta koneisto on varsin tyypillinen aikansa tuote. Peitelevyn 'sormi' on poikki. Tämä on kelloissa suhteellisen yleinen vaurio, ja valitettavasti se on johtanut tilanteeseen, jossa tähänkään kaliberiin ei peitelevyä ole varaosana enää saatavilla. Varastot ovat loppuneet vuosia sitten. Koitan etsiä osaa sekä kotosuomesta, että ulkomailta, mutta ilman onnea. Sormen tarkoitus on varmistaa nuppikoneiston pysyminen valittuna joko veto- tai osoitinasetusasentoon, kytkinvivun ja -jousen lisänä. Kello on täysin toimiva ilmankin tätä sormea, ja sen puute ilmenee siten, että nuppi painuu helpommin vetoasentoon. Jos uusi (tai yleensä ehjä) peitelevy vielä tulee jostain vastaan, se on valmiiseenkin kelloon helpohko lisätä jälkeenpäin.


Mennään pikakelauksella osiin, katsotaan rakennetta tarkemmin kasausvaiheessa.

Vilkaistaan vielä purkuvaiheessa jousikoteloa. Likainen on, kuten odottaa sopii. Näissä varhaisissa automaateissa käytettiin normaalia vetojousta, ja kotelon ulkokehällä on erillinen laahausjousi, joka pääsee luistamaan koteloa vasten.

Pesun jälkeen puhdasta koneistoa kasaamaan. Liipotin siltoineen on kiinni pohjassa pesun ajan. Kasaan ja öljyän ensimmäisenä liipottimen laakerit, jolloin voin todeta liipottimen ja spiraalin toiminnan jo tässä vaiheessa.

Katsotaan vielä tarkemmin liipottimen laakereita. Iskusuojarakenne on Eternan oma, ja hieman omaperäinen. Reikävi on teräksisen jousen sisällä, joka iskun tullessa sallii kiven joustaa. Vastakivi taas on messinki-istukassa.

Asennus alkaa sillassa olevan jousen avaamisella. Reikäkivi asennetaan paikalleen.

Tämän jälkeen vastakiveen annostellaan öljy, ja se tiputetaan varovasti paikalleen reikäkiven päälle. Jousi käännetään laakerin päälle.

Jarrurasva kotelon ulkokehälle, ja laahausjousi paikoilleen. Joku seppä vuosia sitten on kokenut tarpeelliseksi merkitä pyörimissuunnan koteloon.

Ja itse jousi vielä koteloon.

Liipotin pois rataskoneiston kasauksen ajaksi. Ensin paikoilleen keskiratas siltoineen.

Jousikotelo siltoineen, sekä loput rattaat paikoilleen. Ikäisekseen suhteellisen edistynyt suora keskisekuntirakenne, mukavampi purettava ja kasattava kuin monet vanhat keskisekuntikellot erillisine välitysrattaineen ja kitkajousineen.

Rataskoneiston silta paikoilleen, ja välitiloja tarkistelemaan. Koneisto on kauttaaltaan siistiä työtä, ja koristehionnoissa ei ole säästelty.

Tässä vaiheessa koneisto ympäri, ja nuppikoneisto kasaan.

Telki- sekä kruunuratas paikoilleen. Kruunurattaassa on räikkäjärjestely, joka automaatin virittäessä jousta sallii rattaan pyöriä ilman, että voima välittyy nupille. Ankkuri siltoineen paikoilleen, sitten käyntiä tarkastamaan ja öljyämään.

Pieni fiilistelykuva kauniisti viistetystä ankkurista.

Liipotin paikoilleen, koneisto ympäri, loput osat paikoilleen taulun puolelle.

Kuori käy myös pesussa.

Lasike paikoilleen, taulu ja osoittimet kiinni. Koneisto kuoriin.

Koneisto valmiina, ilman automaattimoduulia. Koekäytän kellon alustavasti näin.

Automaattimoduuli kasaan.

Moduuli pakoilleen.

Ja viimeisenä paikoilleen vetopaino (ts. roottori, vetoheiluri) kuuluisine kuulalaakereineen.

Valmis tuote. Laadukas ja hienona säilynyt kello.

Takapohjassa on esimerkki hienosta typografiasta.

Tämä Eterna on myös poikkeuksellisen kookas, kuorella on halkaisijaa 37.5mm. Verrokkina ikäluokkansa 'standardi' n.34mm Certina.